Tämä kirjoitussarja sisältää muistiinpanoja Law of One / Ykseyden laki -kanavointikokonaisuudesta. Löydät saman sisällön videomuodossa Neljäs tiheys -Youtubekanavalta.
Mitä tapahtuu, tapahtuu tarkoituksella. Sinun reaktio tapahtuvaan on johtolanka oppituntiin itsestäsi. Kun oppitunnit on opittu, reaktiomme on aina rakkaus.
“Kokemuksen katalyytti toimii, jotta tämän tiheyden oppimis/opetukset tapahtuisivat. Kuitenkin, jos olennossa nähdään reaktio, vaikka sitä vain havaitaan, olento edelleen käyttää katalyyttiä oppimis/opetukseen. Lopputulos on, että katalyyttiä ei enää tarvita. Siten tätä tiheyttä ei enää tarvita. Tämä ei tarkoita välinpitämättömyyttä tai objektiivisuutta, vaan tarkasti viritettyä myötätuntoa ja rakkautta, joka näkee kaikki asiat rakkautena. Tämä näkeminen ei aiheuta reaktiota johtuen katalyyttisistä reaktioista. Siten olento pystyy nyt ryhtymään kokemuksellisten tapahtumien kanssa-Luojaksi. Tämä on todellisempi tasapaino.” Ra 42.2
Kokemuksen illuusion tarkoituksena on oppia/opettaa itseä, jotta Luoja voisi ymmärtää itseään. Opetussunnitelma on yksinkertainen: oppia näkemään rakkaus kaikkialla. Opetusmetodi on yksinkertainen: päästä itse vapaaksi kokemukseen, aiheuta itselle tunnereaktio sekä ymmärrä ja hyväksy tunnereaktio sellaisena kuin se tulee. Toista tätä, kunnes kaikki reaktiot ovat rakkautta.
Otetaan esimerkki: fyysinen väkivalta. Jos esimerkiksi lemmikkieläin hyökkää kimppuusi ja satuttaa sinua, on helpompi myötätuntoisesti ymmärtää tämän reaktio ja nähdä rakkaus sen takana. Mutta jos toinen-minä, siis toinen ihminen hyökkää, myötätuntoisuus on vaikeaa. Ran mukaan täydellisesti tasapainotettu vastaus hyökkäykseen on kuitenkin aina rakkaus.
“Kuitenkin, tasapainotettu olento näkee toisen näennäisessä hyökkäyksessä tämän teon syyt, jotka ovat, useimmissa tapauksissa, luonteeltaan monimutkaisempia, kuin toisen tiheyden sonnin hyökkäyksen syyt, kuten oli teidän esimerkki.” Ra 42.3
Tasapaino ei tarkoita välinpitämättömyyttä. Tasapaino on tarkkailija, joka ei ole sokaistunut mistään erillisyyden tunteista, vaan täysin imeytynyt rakkauteen.
Tähän tasapainoon pääsemisessä on kuitenkin varottava sudenkuoppaa. Nimittäin Ran mukaan tunteiden tukahduttaminen vähentää polarisaatiota, siis himmentää energiakeskuksia, kun olento ei käytä tarjottua katalyyttiä. Vois siis olla ongelma pyrkiä väkisin toimimaan rakkaudellisesti oppitunnin kustannuksella.
Toisaalta Ra toteaa, että pientä positiivista polarisoitumista tapahtuu, jos tukahduttaminen tapahtuu muiden ihmisten huomioimiseksi.
Tärkeintä on antaa itselleen aikaa. Ran mukaan tasoillamme katalyytti on intensiivistä ja vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä oppia tarvittavat oppitunnit.
“Olennon ajatukset, sen tunteet tai emootiot, ja vähiten kaikesta sen käytös ovat tienviittoja opetus/oppimiselle itseltä itselle. Päiväsyklin kokemusten analyysissä olento voi arvioida mitä se pitää sopimattomina ajatuksina, käytöksenä, tunteina ja tuntemuksina. Tutkiessaan näitä sopimattomia mieli-, keho- ja henkikompleksien toimintoja, olento voi sitten asettaa nämä vääristymät asianmukaiseen värähtelysäteeseen ja siten nähdä missä työtä tarvitaan.” Ra 42.11
Mitä sitten on rakkauden reaktio? Mitä kohti olemme matkalla? Mikä on se vääristymätön reaktio, tunne tai ajatus?
Se on kykyä nähdä kaikki maailmassa ja ennen kaikkea toinen ihminen itsenä, toinen kanssa-Luojana. Ymmärtää syyt heidän toiminnalleen. Hyväksyä heidät sellaisena kuin he ovat ja palvellla heitä, auttaa heitä, tavalla tai toisella. Nälkäinen tahtoo ruokaa, kylmettynyt lämpöä, mutta usein nykymaailmassa ihminen haluaa vain tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Lisäksi viisauden kasvaessa palvelemisen voidaan nähdä olevan monimuotoisempaa ja monimutkaisempaa, kuten kollektiivisen mielen parantamista näkymättömillä tasoilla.
“On vain yksi tekniikka tälle tahdon ja uskon kasvattamiselle tai hoivaamiselle, ja se on huomion keskittäminen. Niiden, joita kutsutte lapsiksi, keskittymiskykyä pidetään lyhytjänteisenä. Suurimman osan teidän kansojen henkinen keskittymiskyky on lapsen tasolla. Siten se on toivomisen asia tulla kykeneväksi kerätä oma keskittyminen ja pitää se halutussa ohjelmoinnissa. Siten, kun jatketaan, vahvistaen tahtoa. Koko toiminta voi tapahtua vain silloin, kun on olemassa uskoa, että tämän kurinalaisuuden lopputulema on mahdollinen.” Ra 42.12
Edellisessä sessiossa kuulimme, että olento voi tietoisesti ohjelmoida itse itseensä muutoksia esimerkiksi paastoamisen avulla. Kysyttäessä, miten olento voi tietoisesti ohjelmoida itselleen muutoksia, vastaus on, että kyse on tahdosta ja uskosta ja ennen kaikkea näiden osalta keskittymiskyvyssä.
Keskittymiskyvyn parantamiseen on monia tapoja, jotka ovat varmasti itse kullekin itsestäänselviä. Monelle tuottaa nykyisin vaikeuksia selviytyä yksinkertaisistakin askareista keskittyen. Kehittyneempään suuntaan mentäessä Ra suosittelee erilaisia visualisointiharjoituksia.
“Sellaiset harjoitukset ovat yleisiä teidän olentojen monien mystisten perinteiden keskuudessa. Muodon tai värin, joka on henkilökohtaisesti inspiroivaa luonnetta meditoijalle, visualisointi on keskiössä siinä mitä te kutsuisitte uskonnollisiksi näkökulmiksi tämän tapaiseen visualisointiin. Yksinkertaisten muotojen ja värien, joilla ei ole synnynnäistä inspiroivaa ominaisuutta olennolle, visualisointi muodostaa pohjan sille mitä te voitte kutsua teidän maagisiksi perinteiksi. Se onko kuva ruusu tai ympyrä ei ole tärkeää. Kuitenkin, on suositeltavaa, että yksi tai toinen polku kohti visualisointia valitaan harjoittaakseen tätä kykyä. Tämä johtuu muotojen ja värien huolellisesta järjestelystä, joita on kuvattu visualisoinneiksi maagisiin traditioihin syventyneiden toimesta.” Ra 42.13
Vähemmän herkälle, aloittelevalle yksilölle Ra suosittelee valitsemaan visualisoinnin kohteeksi jotain henkilökohtaisesti inspiroivaa kuvamateriaalia. Esimerkiksi ruusun sen täydellisessä kauneudessa, ristin täydellisen uhrauksen kuvana, Buddhan kuvana Luojasta yksilössä tai mitä tahansa muuta henkilökohtaisesti inspiroivaa.
Loppuun vielä ohjeita lapsien kanssa toimimiseen.
“Olento, lapsi tai aikuinen, kuten kutsutte sitä, ei ole soitettava instrumentti. Sopiva opetus/oppimislaite vanhemmalta lapselle on vanhemman avosydäminen olemus ja lapsen olemuksen täydellinen hyväksyntä. Tämä tulee kattamaan minkä tahansa materiaalin lapsiolento on tuonut tämän tason elämänkokemukseen. Tässä suhteessa on kaksi erityisen tärkeää asiaa tämän yksinkertaisen lapsen hyväksymisen vanhemman toimesta lisäksi. Ensinnäkin kokemus millä tahansa tapaa vanhempi palvookaan tai kiittääkään Yhtä Ääretöntä Luojaa, pitäisi, jos mahdollista, jakaa lapsiolennon kanssa päivittäin, kuten sanoisitte. Toiseksi vanhemman myötätunto lapselle voi hyvin olla karkaistu ymmärryksellä, että lapsiolento tulee oppimaan taipumukset muiden palvelemiselle tai itsensä palvelemiselle vanhemmaltaan. Tämä on syy sille, että pieni määrä kurinalaisuutta on tarkoituksenmukaista opetus/oppimisessa. Tämä ei päde minkään yhden energiakeskuksen aktivointiin, sillä jokainen olento on uniikki ja jokainen suhde itseen ja toiseen tuplasti uniikki. Annetut suuntaviivat ovat vain yleisluontoisia tästä syystä.” Ra 42.20